Kehityspsykologia auttaa meitä ymmärtämään eroavaisuuksia ihmisissä uudella tavalla – erityisesti suhteessa heidän kykyihinsä kohdata haastavia tilanteita. Organisaatiot tarvitsevat kypsiä ihmisiä, joilla on kyky nähdä tilanteissa omat vaikuttamismahdollisuutensa, haastaa tarvittaessa status quo ja toimia aitona kumppanina liiketoiminnalle ja asiakkaille.
Kehityspsykologisen teorian ja tutkimusperinteen pani alulle 1900-luvulla Jean Piaget, joka muovasi merkittävästi tapaamme ymmärtää lasten kehitystä. Piagetin jalanjäljissä jatkaneet tutkijat ovat osoittaneet, että myös aikuisten tavassa ajatella voi tapahtua merkittäviä kehitysaskelia, mutta ne eivät korreloi samalla tavalla iän kanssa. Eli esimerkiksi 25-vuotias voi hyvinkin olla kypsempi kuin 50-vuotias henkilö.
Aikuisiän kehityspsykologia auttaa ymmärtämään tapaa jolla ihmiset voisivat paremmin ymmärtää työssä ja elämässään kohtaamaansa kompleksisuuutta, epäselvyyttä ja ristiriitoja. Jotta ihminen menestyy tässä VUCA-maailmassa, määrätty osaaminen tai kokemus ei ainoastaan riitä, vaan hänen on oltava itse kompleksisempi tavassaan ymmärtää itseä ja maailmaa. Toisin sanoen käyttöjärjestelmä, jonka puitteissa operoimme, voi tarvita päivitystä. Voit tutustua näihin kehitystasoihin täällä.
Olemme koonneet sivustollemme tietoa, jonka kautta voit tutustuateemaan syvemmin:
Yleensä ihmisten erovaisuuksia työpaikalla tarkastellaan persoonallisuuspiirteiden valossa ja kehityksellinen ulottuvuus jätetään huomioimatta. Mielestämme molemmat näkökulmat ovat tärkeitä ja täydentävät toisiaan. Kehityksen myötä ihmisen persoonallisuuden luontaiset taipumukset eivät välttämättä muutu, mutta hän voi oppia tuntemaan taipumuksensa rikkaammalla tavalla ja saada reaktiivisuuteensa etäisyyttä.
Kehityspsykologisella näkökulma on paljon hyötyjä (verrattuna perinteiseen) tapaan hahmottaa ihmisen persoonallisuutta varsinkin kun halutaan ymmärtää ihmisten kasvavaa kykyä toimia kompleksisuudessa. Useimmat työelämän kannalta relevantit kompetenssit kuten systeemiajattelutaito tai itseohjautuvuus eivät ole niinkään synnynnäisiä ominaisuuksia kuin ajan yli aikuisuudessa kehittyviä kyvykkyyksiä. Pelkästään piirteiden valossa tehdyt tulkinnat ovat usein hataralla pohjalla, ja saattavat olla suorastaan perusteetta tietynlaisia ihmisiä kuten introvertteja syrjiviä. Kun piirteitä tarkastellaan vasten kypsyyttä, syntyy paljon moniulotteisempi näkemys henkilön vahvuuksista ja kehitystarpeista suhteessa tehtävän vaatimuksiin.
