Yrityksistä liki 60% käyttää soveltuvuusarviointia säännöllisesti rekrytoinnissaan (Lähde: Henry 2010). Kutsun saaminen herättää kysymyksen: voiko arviointiin valmistautua? Muutamat alan toimijat ovat antaneet nettisivuillaan vinkkejä.
Mielestäni psykologin haastatteluun voi ja kannattaa valmistautua. On hyvä ennalta miettiä vastauksia todennäköisiin kysymyksiin ja miettiä miksi olet hakemassa kyseiseen tehtävään. Ketäpä haastattelijaa ei kiinnostaisi tietää vahvuuksiasi ja heikkouksiasi kyseistä tehtävää ajatellen? Valmistautuminen auttaa sinua vastaamaan rennommin ja vakuuttavammin kysymyksiin. Vastausten lisäksi kannattaa miettiä etukäteen omia kysymyksiä kyseistä tehtävää koskien, mikä kertoo kiinnostuksesta.
Testien osalta paras valmistautuminen on niiden ymmärtäminen. Voit lukea käytetyistä menetelmistä henkilöarvioinnista kirjoitetuista kirjoista kuten Petteri Niitamo: Henkilöarviomenetelmät työelämässä; Henry Honkanen Henkilöarviointi työelämässä.
Useimmat ihmiset stressaavat eniten niin kutsuttuja kyvykkyystestejä (kts wikipedia). Näiden testien merkitys on yleensä arviointikokonaisuuden kannalta pieni. Testitulokset ennustavat parhaiten menestymistä matalan tason asiantuntijatehtävissä, ja silloinkin vain jos henkilön testitulos on reippaasti alle keskiarvon. Jos koet itsesi todella epävarmaksi älykkyystesteissä (siis menet aivan paniikkiin), voi olla hyvä idea harjoitella muutamia tämmöisiä tehtäviä ennen testipäivää: Mensan nettitesti. Muuten tuskin kannattaa vaivautua.
Työskentelysimulaatiot ovat yleistyneet viime vuosina merkittävästi. Simulaatioita on kuvattu edellä mainittu Petteri Niitamon kirjassa. Saattaa esimerkiksi olla, että joudut pitämään esitelmän jostain aiheesta (esim vahvuutesi työtehtävässä) lyhyellä varoitusajalla. Niitamon mukaan esitystäsi arvioidaan sekä sisällön, että sujuvuuden suhteen, ja kannattaa pitää hyvä katsekontakti yleisöön. Muita käytettyjä simulaatioita ovat vaikkapa muunkielisen tutkimusraportin lukeminen ja nopea referointi tai ns. postikori-menetelmä, jossa joudut käytännössä organisoimaan asioita tai tehtäviä ja valikoimaan toimenpiteitä. Myös ryhmäsimulaatioita käytetään yleisesti. Niissä tehtäväanto voi muodostaa osapuolten välille ristiriitatilanteen, jolloin on syytä pitää malttinsa ja suhtautua asiallisesti muihin ihmisiin. Erityisesti kannattaa vastustaa omaa halua ”voittaa” tehtävä hinnalla millä hyvänsä.
Loppujen lopuksi tehokkain valmistautuminen henkilöarviointipäivään on hyvä yöuni. Päivä voi olla pitkä (4-7h), ja on todennäköistä, että sen aikana stressin sietokykyäsi koetellaan jollain tavalla. Väsyneenä pinna pettää herkemmin.
On hyvä tietää, että työnhakijoilla on oikeus saada palautetta heille tehdystä soveltuvuusarvioinnista. Konsultin tulee työstää päätelmänsä raportin muotoon, ja antaa sama raportti arvioitavalle kuin toimeksiantajalle. Jos hän antaa työnantajalle palautteen suullisesti, arvioitavalla on silti oikeus kirjalliseen selvitykseen palautteen sisällöstä (suullisesti käytävän palautekeskustelun lisäksi). Raportin toimitusajasta ja palautekeskustelusta kannattaa kysyä konsultilta arviointipäivän lopussa.
