Johtajat kohtaavat työssään kahdenlaisia ongelmia. Osa ongelmia on luonteeltaan teknisiä tai rutiiniluonteisia, jolloin ongelma, tavoite ja ratkaisu ovat joko ennestään tunnettuja tai määritettävissä yksiselitteisesti. On myös ongelmia, jotka sisältävät ristiriitoja ja epävarmuutta, ja jonka kaltaisia organisaatiossa ei ole aiemmin kohdattu. Paitsi, että näihin viheliäisiin tai vaikeasti jäsentyviin ongelmiin ei ole oikeaa ja väärää ratkaisua, myös siitä mikä todellinen ongelma on, voi olla eriäviä mielipiteitä.
Kohdatessaan vaikeasti jäsentyviä haasteita, johtajat tukeutuvat ajattelutottumuksiinsa. Liiketoiminnan haasteet näyttävät erilaisilta riippuen siitä, mistä näkökulmasta ja ajattelutottumuksista käsin henkilö niitä tarkastelee. Monet muutokset epäonnistuvat, koska johtaja tarjoaa tilanteeseen teknistä ratkaisua, eikä ymmärrä oman viitekehyksensä ja uskomustensa roolia tilanteessa. Monimutkaisen maailman hahmottaminen edellyttää kehittyneitä strategisia ajattelutottumuksia.
Johtajan tapa nähdä ongelmat
Ajattelutottumukset vaikuttavat siihen, mitä johtajat näkevät ongelmina ja tavoitteina. Jos kysyisimme samassa organisaatiossa työskenteleviltä ihmisiltä, mikä on heidän organisaationsa tärkein ongelma, saisimme todennäköisesti erilaisia vastauksia. Riippuen henkilön ajattelutottumusten joustavuudesta hän voi nähdä organisaationsa toiminnan kapeasti omasta roolistaan ja näkökulmastaan käsin tai hyvin laajasti ja kokonaisvaltaisesti. Strategia on tyypillisesti vain niin hyvä kuin siihen sisältyvän kompleksisuuden ja näkökulmien määrä.
- Miten kompleksisena ja pitkällä aikahorisontilla johtaja näkee haasteen ja ratkaisun siihen?
- Mikä on hänen suhtautumisensa epävarmuuteen tai aukkoihin tiedossa? Mistä ne johtuvat ja miten näissä tilanteissa tulisi toimia?
- Havaitseeko ihminen epäkohtia totutuissa toimintatavoissa ja strategioissa?
- Onko henkilö tietoinen ongelmaa ympäröivästä kontekstista tai laajemmasta kokonaisuudesta, johon se asettuu?
Johtajan tapa nähdä toinen
Ulkoisella ongelmakentällä peluun lisäksi johtajan on oltava kartalla siitä, mitä tapahtuu alaistensa sisäisessä kokemusmaailmassa. Tapa, jolla alaiset kokevat johtajan näkevän heidät, antaa merkitystä heidän elämäänsä ja työlleen. Kyse on myös johtajan kyvystä kohdata erilaisuutta ja hyödyntää siinä olevia mahdollisuuksia.
- Miten johtaja suhtautuu erilaisiin näkökulmiin ja kritiikkiin käytännössä?
- Ymmärtääkö hän ihmisten mielipiteiden taustalla olevia tarpeita ja motiiveita?
- Näkeekö johtaja alaistensa potentiaalin, eli mitä he voisivat olla, mutta eivät vielä ole osoittaneet?
Johtajan tapa nähdä oma ajattelunsa
Kun ihminen ajattelee asiat yhdellä tai toisella tavalla, hänen ajattelunsa taustalla on aina joku viitekehys, joka ohjaa hänen huomiotaan, ja jota hänen on vaikeaa paeta. Joustavat ajattelutottumukset omaava johtaja näkee mielipiteensä vain mielipiteinä, eikä hänelle tuota ongelmia nähdä asioita toisella tavalla.
- Onko johtaja tietoinen siitä, miten hänen oma ajattelutapansa, historiansa ja työroolinsa vaikuttavat hänen tapaansa nähdä todellisuus?
- Kykeneekö hän ottamaan näkökulman omiin ideologioihinsa, tarkoitusperiinsä ja strategiaansa, ja sitä kautta tekemään päätöksiä suhteessa niihin.
- Integratiivinen ajattelu: Kykeneekö henkilö pitämään mielessään kaksi vastakkaista ideaa yhtä aikaa.
- Miten johtaja suhtautuu kritiikkiin tai vastakkaisiin näkemyksiin, ja pyrkiikö hän sisällyttämään nämä päätöksiinsä?
Ajattelutottumusten arviointi
Usein johtajuusvalmennuksissa puhutaan teoreettisesti edellä mainituista asioista. Olen suorittanut sertifioinnin Lectican arviointimenetelmiin, jotka antavat konkreettista palautetta arvioitavan ajattelusta. Ne tekevät johtajalle näkyväksi hänen omat ajattelutottumuksensa sekä auttaa häntä kohtaamaan niiden rajat ja vaikutukset hänen organisaatioonsa.
