Pidin taannoin webinaarin “Kuinka johtajuuteen kasvetaan?” En puhunut siinä juurikaan kehitystasoista.
Täydentääkseni tuon webinaarin sisältöä laadin oheisen videon, jossa puhun siitä, miten ymmärrän kehitystasot. Esittelen alussa yleisimmät työelämässä kohdattavat kehitystasot. Tai oikeastaan kutsun näitä mindseteiksi.
Vältän nykyään puhumasta siitä, että ihmiset ovat jollain kehitystasolla. Yksi syy siihen on se, että monet kokevat, että ihmisiä arvottava “kehitystasoista” puhuminen ei sovi työelämään. Toisaalta aikuisiän kehityksen teoria ja viitekehys perustuu empiiriseen tutkimukseen, jonka sivuuttaminen olisi ylimielistä tai laiskaa ajattelua.
Se, miten mielemme kehittyy aikuisuudessa on äärettömän kompleksinen teema. Varsinkin johtamisen kehittämisen ammattilaisten tulisi pyrkiä jatkuvasti kehittämään omaa käsitystään siitä ja sen moniulotteisuudesta.
Vuosien saatossa oma tapani ymmärtää kehitystasot on muuttunut aika tavalla. Tällä videolla kerron seitsemän periaatetta tai tarkastelutapaa, jotka ovat mielestäni tässä yhteydessä erittäin hyödyllisiä. Uskon, että ne avartavat sinunkin käsitystäsi kehitystasoista suhtauduitpa niihin epäilevästi tai positiivisesti.
Jos jokin esittämäni näkökulma resonoi sinussa erityisesti, haluaisin mielelläni kuulla siitä kommenteissa.
2 kommenttia artikkeliin ”Kehitystasot riisuttuna hierarkiasta”
Kiitos, oli oikein mielenkiintoinen ja valaiseva.
Mistä löytyisi nuo tutkimukset ja prosentit, joihin viittaat?
Olen koostanut prosenttiosuudet näitä arviointeja ulkomailla paljon tehneiden tahojen julkaisemista luvuista GLP (Torbert), Cook-Greuter ja Harthill. Johtajissa otos on noin 15000 ja yleisväestössä (USA) noin 5000 henkilöä. Esiintyvyydessä on eroja eri otosten välillä: Eksperttejä on uudemmissa otoksissa merkittävästi vähemmän ja Katalysoijia enemmän.
Mun oma suomalainen aineisto on sen verran vinoutunutta ja sisältää vain muutamia satoja henkilöitä, että en ole lähtenyt koostanut niistä vielä lukuja.
Huom. Toisin kuin persoonallisuustesteissä, vertikaalisen kehityksen arvioinnin antamat tulokset eivät nojaa vertailuaineistoihin, eikä niillä siten ole niin paljon merkitystä muuta kuin nice-to-know kuriositeettina. Toki tiimitasolla tarkastellessa näistä syntyy mielenkiintoisia keskusteluita.