Pidin viime viikolla webinaarin ”Lempeän dynaaminen coaching”, jonka ydinsanoma oli se, että laadukas valmennus koostuu kolmesta tekijästä: Valmennusprosessi. Millaisen jatkumon ja kokonaisuuden valmennus muodostaa osana valmennettavan elämää ja toimintaympäristöä? Viitekehys. Käsitykset ja teoriat siitä millainen
Ihmisinä meidän haasteemme on 1) parantaa menneisyys, 2) luoda tulevaisuus ja 3) elää nykyhetkessä. Eri valmennussuuntaukset painottavat näitä kolmea eri tavalla. Joidenkin mukaan, jos vain ymmärrämme menneisyyttä tarpeeksi hyvin, niin nykyhetki ja tulevaisuus hoitavat itsensä.
Käsittelin taannnoisessa Mythbusting Personality -työpajasarjassa kriittisesti persoonallisuuspsykologian tuotelupauksia. Tasapuolisuuden nimissä nyt on kehityspsykologian tuotelupausten vuoro. Yleisin kulma, jolla kehityspsykologiaa myydään maailmalla, on jaottelu horisontaalisen ja vertikaalisen kehityksen välillä. Horisontaalinen kehitys keskittyy lisäämään kokemusta, tietoa, taitoja
Meillä on taipumus erottaa eri henkilöstöjohtamisen funktiot toisistaan, sen sijaan että olisimme kiinnostuneita niiden välisestä yhteydestä. Itse olen ollut kiinnostunut valmennuksen ja henkilöarvioinnin yhteydestä. Molemmissa lähtökohtana on ymmärtää, miten henkilö kohtaa työnsä, ja miten hän
Business coachingin perusajatus on auttaa ihmisiä kehittymään kohtaamalla työnsä ja elämänsä arjen asettamat haasteet – asia, joka on jäänyt vähälle huomiolle psykologiassa. Coachingia voidaan kuitenkin tehdä mekanistisin lähtökohdin, jolloin sen ainoa tarkoitus on auttaa ihmisiä saavuttamaan tavoitteita tai määrättyjä tuloksia. Tällaiset valmentajat ottavat asiakkaan haasteet ja tavoitteet sellaisinaan, eivätkä pysähdy miettimään mistä asiakkaan tavoitteet ovat lähtöisin, minkälaiset ajattelutavat generoivat niitä. Näin valmentaja ei tunnista tai ole kiinnostunut avauksista, jotka voisivat johtaa valmennettavassa tapahtuviin syvempiin kehitysprosesseihin. Ihmisenä kasvu tapahtuu interaktiossa muiden ihmisten ja systeemien kanssa ikään kuin tavoitteiden saavuttamisen ”sivutuotteena”. Kun valmennusta aletaan tarkastella tästä dynamiikasta käsin, päästään todella herkullisten teemojen äärelle.
Viittaan otsikolla tutkimukseen, jossa havaittiin, että persoonallisuuspiirteet eivät ole yhteydessä nuorten urakiinnostuksiin tai -valintoihin. Tutkijoiden johtopäätös oli, että ”persoonallisuuskyselyiden käyttämistä uravalintaprosessien tukena täytyy harkita”. Edellinen tietysti laittaa miettimään, missä määrin persoonallisuuspiirteillä voidaan ennustaa ihmisten soveltuvuutta
Viime vuosina on mielestäni alettu ymmärtää, että johtamistaitoja ei voida kouluttaa. Seminaari-innostuksen puoliintumisaika ei yksinkertaisesti ole kovin pitkä. Tämän hetkinen trendi on lisätä henkilökohtaisen coachingin osuutta johtajuuden kehittämisessä.
Ajatuksia metataidoista ja aikuisiän kehityspsykologian soveltamisesta työelämään.
© 2024 Metataito Klinikka Oy
