Edellisessä artikkelissa esitin, että kompetenssien johtamisen tavat, jotka soveltuvat asiantuntija- ja päällikkö tason tehtävien kehittämisen kehystämiseen, eivät palvele tai kykene tunnistamaan ylimmän johdon kehitystarpeita. Oheisessa kuvassa hahmotetaan sitä, miten kompetenssien painopiste muuttuu henkilön päätöksentekovastuiden muuttuessa
Se, millainen työ soveltuu jollekin ihmiselle kiteytyy seuraaviin kolme kysymykseen: Mitä voin tehdä? Osaaminen, taidot, kokemus, koulutus – mitä voin tehdä, koska olen tehnyt sitä aikaisemmin? Mitä haluan tehdä? Motivaatio, arvot, preferenssit – Mitä tekisin mielellään tehdä,
Meillä on taipumus erottaa eri henkilöstöjohtamisen funktiot toisistaan, sen sijaan että olisimme kiinnostuneita niiden välisestä yhteydestä. Itse olen ollut kiinnostunut valmennuksen ja henkilöarvioinnin yhteydestä. Molemmissa lähtökohtana on ymmärtää, miten henkilö kohtaa työnsä, ja miten hän
Tämä artikkeli käsittelee tunneälyä ja sen yhteyttä kognitiiviseen älykkyyteen. Näkökulmani on, että tunneälyssä on kyse henkilön kyvystä ottaa näkökulmia, mikä on kognitiivinen taito. Tunneälyn ja sen testaamisen historia 90-luvun puolivälissä mm. Daniel Goleman nosti yleiseen
Viikko sitten kirjoitin esimiestyöhön liittyvästä vaikeasta tilanteesta, kun alainen ei pärjää tehtävässään. Nyt käsittelemme päinvastaista tilannetta: Kun työntekijä on liian kyvykäs tehtäväänsä. Tunnistatko ketään organisaatiossasi, johon oheinen lista täsmää? Vai kuvaavatko nämä omaa itseäsi ja
Taloussanomissa taannoin ilmestyneessä artikkelissa ”Tällainen tyyppi saa työpaikan” esitetyt henkilöarviointikonsulttien näkemykset herättivät yleisössä varsin vilkasta keskustelua ja kommentteja. Olen havainnut, että henkilöarviointikonsulttien puheista puuttuu turhan usein kriittinen ajattelu. Yleisön kommentteja voidaan tarkastella vastareaktiona tämän positivistisen
Työnhakijoiden motivaatio on tärkeä valintakriteeri rekrytoinneissa. Halutaan tietää, miten täysimääräisesti henkilö tulee panostamaan omia voimavarojaan ja kyvykkyyksiään työhönsä nyt ja tulevaisuudessa. Työnantajia kiinnostaa esimerkiksi se haluaako henkilö työskennellä heidän palveluksessaan riippumatta siitä ollaanko työmarkkinoilla matala-
Maailman muuttuminen ja monimutkaistuminen tarkoittaa sitä, että ihmisten täytyy ”sietää” työssään enemmän epävarmuutta. Epävarmuutta sietävä työntekijä kykenee positiivisesti kyseenalaistamaan totuttua, uskaltaa sanoa ”en tiedä”, ja ottaa päätöksissään huomioon myös ristiriitaisia näkökulmia.
Yrityksistä liki 60% käyttää soveltuvuusarviointia säännöllisesti rekrytoinnissaan (Lähde: Henry 2010). Kutsun saaminen herättää kysymyksen: voiko arviointiin valmistautua? Muutamat alan toimijat ovat antaneet nettisivuillaan vinkkejä. Mielestäni psykologin haastatteluun voi ja kannattaa valmistautua. On hyvä ennalta miettiä
Meidän ihmisten ulkoiset piirteet ja status herättävät automaattisesti muissa tiettyjä stereotypisiä ajattelumalleja ja suhtautumistapoja. Miehillä yksi tällainen on pituus, naisilla ulkonäkö. Jos esimerkiksi tyttö kasvaa erityisen ”kauniiksi” on hyvin todennäköistä, että hänen ympärillään olevat ihmiset
Ajatuksia metataidoista ja aikuisiän kehityspsykologian soveltamisesta työelämään.
© 2024 Metataito Klinikka Oy
