Muutosjohtaminen on jo hyvän aikaa pinnalla ollut käsite. Lähes jokaisen ajan hermolla oleva konsultin palveluihin kuuluu muutosjohtajuuskoulutusta. Perinteisesti johtajien osaaminen muutosjohtamisessa ymmärretään hänen omaksumiensa työkalujen, prossien ja malleihin valossa. Mutta onko hyvä muutosjohtaminen oikeasti lähtöisin
Maailma, jonka nykypäivän johtajat kohtaavat, on kasvanut kompleksisuudessaan. Johtajien mieli voi kuitenkin olla tottunut niihin olettamuksiin ja ajattelutapoihin, jotka auttoivat heitä menestymään aikaisemmin. Yleinen käsitys on, että pärjätäkseen tulevaisuudessa riittää, että vain kehittää uudenlaisia johtamistaitoja ilman, että itse muuttuu sen kummemmin ihmisenä.
Olet varmasti tietoinen siitä, kuinka globaali talous jatkuvasti pommittaa organisaatioita muutoksella ja kompleksisuudella. Tulevaisuuden uhkista ja mahdollisuuksista on tullut yhä vaikeammin ennustettavia. Elämme myös enenevässä määrin toisistamme riippuvassa maailmassa, jossa kumppanuudet sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden,
En voi olla kommentoimatta blogissa nyt tätä eilen alkanutta AKT:n lakkoa ja lakkoilua yleensä. Nykyisen työmarkkinajärjestelmän ongelma on, että se kohtelee aloja eri tasa-arvoisesti. Joidenkin alojen työntekijät, kuten ahtaajat, lennonjohtajat tai rekkakuskit, voivat halutessaan ottaa
Yrityksistä liki 60% käyttää soveltuvuusarviointia säännöllisesti rekrytoinnissaan (Lähde: Henry 2010). Kutsun saaminen herättää kysymyksen: voiko arviointiin valmistautua? Muutamat alan toimijat ovat antaneet nettisivuillaan vinkkejä. Mielestäni psykologin haastatteluun voi ja kannattaa valmistautua. On hyvä ennalta miettiä
Ken Wilberin integraalinen teoria ja sen neljä näkökulmaa ovat olleet minulle jo kauan hyödyllinen ajattelun työkalu. Malli näkökulmaneljänneksistä ilmaisee sen, että kaikkea voidaan tarkastella kahden perustavanlaatuisen jaottelun valossa: sisäisestä ja ulkoisesta perspektiivistä yksikössä ja monikossa. Kun
Meidän ihmisten ulkoiset piirteet ja status herättävät automaattisesti muissa tiettyjä stereotypisiä ajattelumalleja ja suhtautumistapoja. Miehillä yksi tällainen on pituus, naisilla ulkonäkö. Jos esimerkiksi tyttö kasvaa erityisen ”kauniiksi” on hyvin todennäköistä, että hänen ympärillään olevat ihmiset
Työnhakijoiden CV:n sisältämä työkokemus ymmärretään yleensä konkreettisena resurssina, jota he kerryttävät työuransa aikana – ikään kuin he olisivat kokemuksella täytettyjä säiliöitä. Rekrytoijien on helppo vertailla eri hakijoiden työkokemusta ja perustella näin päätöksensä, siksi sillä on
Ajatuksia metataidoista ja aikuisiän kehityspsykologian soveltamisesta työelämään.
© 2024 Metataito Klinikka Oy
